M-Brainin julkaisi tutkimuksen nettikeskustelun vaikutuksesta eurovaalien tuloksiin. ”Eurovaalit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten suuriin mittasuhteisiin verkossa käytävän kansalaiskeskustelun merkitys on kasvanut. Kansa käy vaaleja verkon foorumeilla jo etukäteen, ja internetin kansalaiskeskustelua voidaan perustellusti kutsua viidenneksi valtiomahdiksi”, toteaa tutkimuksen tehnyt media-analyytikko Aki Kalliomäki M-Brainista.

Mari Valkonen kommentoi blogissaan tutkimusta ja keskittyy nasevassa kirjoituksessaan vaalihopottamiseen: ”Puolueiden markkinointiosastoilla tutkimusta luetaan varmasti suurella kiinnostuksella. Yrityspuolellahan sissimainonta on jo arkipäivää. Yritykset seuraavat verkkokeskusteluja, ja pyrkivät koukuttamaan suosituimpien blogien kirjoittajat omien tuotteidensa puolestapuhujiksi. Hopottaminen on eräs esimerkki tavasta rekrytoida yksityiset ihmiset mainostamaan tuotteita tuttavapiirissään.”

Valkonen on oikeassa sissimarkkinoinnin yleistymisestä, mutta haluaisin edelleen uskoa, että bloggarit ovat Suomessa suhteellisen sitoutumattomia. Mutta olisiko nyt aika unohtaa pumpulinen kuva ideaali-Suomesta, jossa lakimiehet eivät kaappaa ihmisiä eikä valtakunnanpolitiikkaa tehdä kiinteistökonsernin aloitteesta. Osaavatko puolueet ohjata verkkokeskustelua vai mistä on kyse?

Hopottaminen on taitolaji, eikä siinä ole mitään tuomittavaa - se on onnistunut tapa tehdä tuotetta nopeasti tunnetuksi avainhenkilöiden parissa. Gladwellin Tipping Point antaa jopa siihen selkeät yksityiskohtaiset ohjeet. On vain valjastettava oikeat tietäjät, yhdistäjät ja myyntimiehet. Ehkä muikein verkkohopottamisen esimerkki on Ylen Satelliittifillarit -case.

Sen sijaan tuputtaminen, mielipiteiden ostaminen tai foorumeilla tekaistuilla nimillä huuteleminen on vain tyhmää, ei hopottamista. Jos tämä toimii, niin silloin on yhteiskunnassa monta muutakin asiaa vinksallaan. Tähän yhtynee myös Valkonen, joka kyseenalaistaa maksullisen kommentoinnin mielekkyyden tai vaikutuksen. Hänen mukaansa ”Verkkokeskustelussa lausutut kannustukset vaikuttavat vaalitulokseen yhtä paljon kuin torin kulmalla jaettu vaalikarkki.”

Tässä tapauksessa vaalikarkki tarttuu kiinni mediapintaan ja jää sulamaan ja keräämään törkyä ikuisiksi ajoiksi. Puoluepomona miettisin pariin kertaan: mikä karkki, mikä kääre ja mikä tori.