Suomen Asiakastieto Oy:n asiakastilaisuudessa Teatteri Avoimissa Ovissa valotettiin maineen käsitettä useasta eri näkökulmasta pimentyvänä torstaisena iltana. Mukaansatempaava ohjelma koostui neljän puhujan mainetta tarkastelevista puheenvuoroista.

Ensin kuultiin KONEen hallituksen varajäsenen Jussi Herlinin valloittava esitys ”Järki ja tunteet monikulttuurisessa liiketoiminnassa”. Puhuja lanseerasi käsitteen ”kulttuurinen äly” ja kertoi sen konkretisoituneen moneen otteeseen KONEen historian varrella – milloin on onnistuttu paremmin, milloin huonommin ymmärtämään, miten olisi parasta missäkin maassa toimia. Jussin mielestä toimivin ratkaisu olisi järjen ja tunteen sopiva cocktail. Jussi vei myös minulta sanat suustani – onkohan nuori mies joskus kuunnellut meikäläistä menneinä viestintäkonsultoinnin vuosina. Maine on sekä menestyksen moottori että sen lopputulos.

Meiltä Susanna Tirkkonen pyöritteli ansiokkaasti maineen käsitettä ja totesi sen olevan yrityksen tärkein pääoma. Muita hänen teesejään olivat:
*Maine syntyy joka tapauksessa ilman viestintääkin, se syntyy tekojen kautta
*Johdolla on maineen synnyssä tärkeä rooli
*Yritysten maine vaihtelee eri maissa, ja se liittyy kulttuuriseen kontekstiin.
Erityisesti Susanna puhui maineesta ja verkkomaailmasta, jonka seurantaan M-Brainkin on erikoistunut. Susanna esitti kysymyksen, mikä on muuttunut ja kiinnitti huomiota yrityksiin verkostoina, jotka rakentuvat sisäisistä ja ulkoisista puhemiehistä. Yrityksen pitää johdosta käsin suunnitella ja rakentaa somessa mainettaan, ja tämä vaatii yhteistyötä ja verkostoitumista. Maine rakentuu julkisuudessa ja mediassa, ja hyvän maineen rakentaminen on yrityksen ja sidosryhmien yhteisprojekti. Mainekriisit puhuja otti esille erikoistapauksina ja totesi, että niissä jos jossain tarvitaan puolestapuhujia. Kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa yritysten maineeseen on kasvanut suuresti sosiaalisen median yleistyttyä.

Kolmas puhuja, mainosalan guru Jyri Erma oli liikkeellä teemalla ”Maine syntyy erilaisuudesta”. Hän vyörytti kuulijoiden näkyviin joukon hauskoja esimerkkejä siitä, miten ainutlaatuiset teot ovat niitä, jotka ovat luoneet brändien mainetta. Hyvät ideat ja kekseliäät lisäarvotekijät ovat päällemaalattua ja paljon maksanutta brändiuudistusta toimivampia. Mediamainonta ilman merkittävää lupausta on vain rahan haaskausta.

Illan annin solmi yhteen Suomen Asiakastiedon kehitysjohtaja Heikki Koivula, joka muistutti, että maine aikoinaan, jo Asiakastiedon perustamisvaiheessa, on ollut yksi tärkeitä luottokelpoisuuden tekijöitä. Aiemmin vastuuhenkilöiden yritysyhteyksiä ja taustoja selviteltiin laajan asiamiesorganisaation voimin, joka haastatteli ja keräsi tietoja tietopankkiin. Nyt internet-aikana asialla ovat hakukoneet ja muu teknologia. Asiakastieto kehittää parhaillaan erilaisen mainetiedon liittämistä sähköiseen palveluunsa.