Yksityisten ihmisten omien tietojen hallinta verkossa on noussut merkittäväksi kysymykseksi 2000-luvulla. Yhä useampi yritys kerää tietoja asiakkaidensa ostokäyttäytymisestä ja pyrkii kohdistamaan markkinointiaan entistä tarkemmille kohderyhmille. Yritysten lisäksi myös kuluttajat itse haluavat jakaa itsestään tietoja erilaisiin sosiaalisen median palveluihin, Facebookiin, joka muuten tuli juuri osaksi koulun opetussuunnitelmaa, Twitteriin, LinkedIniin ja esimerkiksi verkkodeittailusivustoille.

Uutuutena ovat somepalvelut, joissa mennään askel eteenpäin ja jaetaan yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi rahankäytöstä Balancion, liikuntatottumuksista HeiaHeia, Sportstracker ja tarkasta maantieteellisestä sijainnista foursquare. Sulavasti toimivien kännyköiden myötä sosiaalisesta mediasta on tullut niin luonnollinen osa elämää, että uskoisin, että pian unohdetaan, että virtuaaliminällä ja sosiaalisella minällä olisi jokin ero. Onko edes syytä enää puhua sosiaalisesta mediasta? Voitaisiinko myös vain puhua mediasta, koska mielestäni on jo kyseenalaistettava jokainen media, joka ei toimisi sosiaalisen median kautta ja sen avulla?

Tärkeä kysymys on kuitenkin verkkoon annettujen tiedonsirpaleiden hallinta. Yhdistämällä tietoa eri lähteistä voidaan jokaisesta henkilöstä koostaa hyvinkin yksityiskohtainen kuva, mutta useimmiten monilta meistä on unohtunut, missä kaikkialla meistä onkaan verkkojälkiä.

M-Brain on muuttanut uusiin toimitiloihin Kumpulantie 3:n, Helsingin Vallilaan 2.8.2010. Uudet toimitilat ovat tilavat ja valoisat sekä tarjoavat joustavat mahdollisuudet analyysi- ja tiimityöskentelylle. Uusiin tiloihin muuttavat M-Brainin kaikki toiminnot: media-analyytikot, tekniikkaosasto sekä hallinto. Vallilan Factory muodostuu vuonna 1952 rakennetusta ja vuosina 1998 - 1999 täysin saneeratusta osasta sekä vuonna 1999 valmistuneesta uudisosasta. kuva: IVG Polar

M-Brainin on kehittänyt uutta semanttista hakua M-Adaptivea ja nyt se on parhaillaan betatestausvaiheessa.

Adaptive on osa laajempaa M-Brainin tuoteperhettä, joiden tavoitteena on tuoda uudenlainen työkalu itsenäiseen tiedonhakuun. Adaptivessa uutta ovat semanttisuus, poikkikielisyys sekä adaptiivisuus. Haku siis ymmärtää sisällöllisiä yhteneväisyyksiä, pystyy tulkitsemaan sisältöä eri kielillä samanaikaisesti ja se oppii käyttäjänsä valinnoista.

Tuhkapilvikaaoksen aikana nousi taas selkeästi esille, että yhteisöllinen media toimi parhaiten nopeassa tiedonvälityksessä, kun mistään ei oikein saanut virallista tietoa. Monien lentoyhtiöiden toiminnassa oli kuitenkin toivomisen varaa, mutta esimerkiksi Air Baltic osasi hyödyntää Facebook-sivuansa erinomaisesti. Sivuilla oli koko ajan päivittyvää tietoa lentotilanteesta. Media oli oikea, koska suurin osa pulassa olleista pääsi kännyköillään Facebook-sivuille.

Monesti tuntuu, että yritykset ovat unohtaneet, että kyseessä on tosiaan media, eikä pelkkä mainosfasadi, oli sitten kyse Facebookista, Twitteristä tai muusta palvelusta.

Tuhkapilven ohella on viime aikoina ollut myös muita tilanteita, joissa on kuluttajana jäänyt toivomaan ajantasaisempia palveluita sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi viimeaikaisten elintarvike- ja kuljetusalan lakkojen aiheuttamien poikkeustilanteiden liittyvän tiedottamisen voisi hoitaa toimivammin somen avulla.

Mediassa on ollut paljon puhetta medianlukutaidosta, mutta mediankäyttötaito on yhtä merkittävä avu. Niin kuluttajille kuin organisaatioille.

Yksi selkeä kehittämisen kohde olisivat ehdottomasti pankkipalvelut. Tällä hetkellä ei tietääkseni yksikään pankki kunnolla hyödynnä somen toiminnallisuuksia. Pankkipalveluista puhutaan yleisillä keskustelupalstoilla päivät pääskytysten ja ns. ammattilaiset antavat toisia uskomattomampia neuvoja, mutta ammattilaiset pysyvät useimmiten hiljaa. Keskustelua ei myöskään herätetä pankkien omilla sivuilla.

Pecha Kucha on esitysformaatti, joka on nopeasti kiirinyt monien huulille. Idea lähti liikkeelle tokiolaisista arkkitehtipiireistä vuonna 2003, jolloin nuoret suunnittelijat pääsivät esittelemään ajatuksiaan pikaisesti ja inspiroivasti.
Pecha Kuchassa jokainen esittäjä kokoaa 20 kuvan sarjan ja jokaista kuvaa käsitellään 20 sekunnin ajan. Esitys kestää siis vain vajaat seitsemän minuuttia ja samana iltana esitetään 6-12 esitystä. Tavoitteena on antaa pikainen, virkistävä näkökulma omaan työhön tai ajatteluun. Pecha Kucha toimii parhaiten paikan päällä, mutta esityksiin voi tutustua myös videoiden avulla.

Pecha Kuchia järjestetään ympäri maailmaa ja esitysformaatti on levinnyt taiteen ja designin parista myös liike-elämään. Esitysformaatti on esiintyjille omanlainen koitos, koska kuvat vaihtuvat nopeasti ja esityksessä on mentävä armottomasti eteenpäin.

Monet organisaatiot pähkäilevät, kuinka hyödyntää mobiiliteknologian kehitystä. Yhä useampi näpräilee bussimatkojen tai muiden hiljaisten hetkien aikana kännykkäänsä, josta voi nopeasti tsekata Twitterin päivitykset, lukea uutisotsikot, tarkistaa pörssikurssit ja katsoa vaikkapa ravintolan saamat arvostelut.

Tämä on vaikuttanut myös sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nykyään lähes tarkimmatkin yksityiskohdat voi tarkistaa verkosta keskustelun aikana. Tämä on vienyt terän besserwissereiltä, koska lähes kaiken tiedon voi noukkia kännykällä verkosta.

Toinen, ehkä tärkeämpi muutos liittyy sijaintiin liittyviin palveluihin. GPS ja geotägit antavat mahdollisuuden saada ja antaa lisätietoa fyysisestä ympäristöstä muiden verkon käyttäjien tarkasteltavaksi. Myös karttapalvelut ovat yleistyneet huimaa vauhtia.

Toimiva esimerkki on Nokian Sports Tracker, joka mahdollistaa urheilusuoritusten seuraamisen kännykällä ja niiden jakamisen verkkoyhteisössä. Liikkujan nopeus, välimatkat ja liikunnan kesto tallentuvat palveluun ja treenien kehittymistä voi seurata aktiivisesti. Palvelu on myös palkittu parhaana mobiiliaplikaationa vuonna 2009 Global Mobile Awards -tapahtumassa.

Heikki Hellman käsitteli 28.3. Sunnuntaisivuilla näyttävästi verkkokeskustelujen laatua, joka vaikuttaa olevan tällä hetkellä Helsingin Sanomille varsinainen kuuma peruna. Keskusteluihin kyllästyneet HS.fi-lukijat ovat jopa perustaneet Facebookiin oman terapiaryhmän, ja on tietenkin hyvä, että lehti katsoo omaa tonttiaan kriittisellä silmällä.

Verkkokeskustelujen rappiota kauhistellessa on kuitenkin syytä muistaa, että kärjistyneet kilpahuutelut edustavat vain osaa koko totuudesta. Koko keskustelukenttä ei ole vessanseinädebatin tasolla: verkossa on runsaasti myös laadukasta mielipiteen- ja tiedonvaihtoa, josta on hyötyä niin lukijoille kuin kirjoittajille itselleen.

Myös anonyymiydessä on hyvät puolensa, kuten Seija Sirkiä tiistain 30.3. Mielipiteessä jo toikin esiin. Kun osallistumiskynnys madaltuu, verkkoon tulvii myös paljon hyvää: asiantuntemusta, yhteisöllisyyttä ja aitoa moniäänisyyttä. Jos sitä ei näe, kannattaa siirtyä verenpainetta nostattavilta sivuilta esimerkiksi asiantuntijafoorumeille tai blogeihin, joita me suomalaiset tuotamme ahkerasti.

M-Brain oli mukana IIR:n järjestämässä Business Performance -tapahtumassa Crowne Plazassa 23-24.3. Tilaisuudessa business intelligencen ammattilaiset kohtasivat ja pääsivät myös ammentamaan uutta tietoa kiinnostavista puheenvuoroista. Tilaisuudessa esiintyi myös M-Brainin Kimmo Valtonen, joka puhui semanttisuudesta business intelligencen käytössä sekä esitteli M-Brainin uutta tuoteperhettä, jonka ensimmäinen osa, M-Adaptive siirtyy betatestausvaiheeseen piakkoin.

Uudessa palvelussa hakutulokset järjestetään ja ryhmitellään käsitteiden kautta, jolloin niiden suhteita voidaan tarkastella helposti. Uudenlaisen palvelun kautta ihmiseltä vapautuu resursseja keskittyä luontaiseen vahvuuteensa: ymmärtämiseen.

Valtosen ohella erittäin kiinnostavan puheenvuoron Nokian Oskar Korkman, joka oli seminaarin yksi pääpuhujista. Hän esitteli tilaisuudessa neljä tulevaisuuden trendiä, joita yritysten kannattaisi pitää silmällä.

Monet organisaatiot ovat ymmärtäneet sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet sisäisen työskentelyn kehittämiseksi. Sosiaalista mediaa käytetään luontevasti vapaa-ajalla ja useat työntekijät haluaisivatkin hyödyntää samoja toiminnallisuuksia myös työssä. Tässä joitakin lainalaisuuksia, joita kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa yrityksen sisäisiä sosiaalisen median ratkaisuja.

Ihmiset haluavat:
1. Kertoa, missä he menevät ja mitä he ajattelevat
Facebook ja Twitter ovat opettaneet ihmiset jakamaan arkeaan ja usein kertomaan myös maantieteellisen sijaintinsa. Varsinkin statusinformaatiosta olisi useasti apua työelämässä (esim. lounaalla, palaverissa, sairaana yms.), erityisesti suuremmissa organisaatioissa. Tästä puhui myös Zipipopin Richard von Kaufmann Googlen Update Finland -tapahtumassa 15.1. Tilaninformaatiolla voitaisiin välttää monet turhat sähköpostit ja soitot. Palvelussa kannattaa siis olla ainakin mahdollisuus statuspäivityksiin, vaikka kaikki eivät niitä hyödyntäisikään.

KIVA on verkkopalvelu, jossa tavalliset ihmiset ja yritykset voivat antaa mikrolainoja haluamilleen pienyrittäjille kehitysmaissa. Jokainen pienyrittäjä esittelee liiketoimintansa ja kertoo lainantarpeestaan. Esimerkkinä vaikkapa perulainen elektroniikkakorjaaja Atilano Hermosilla, jonka tavoitteena on ostaa yritystoimintansa laajentamiseksi uusi auto.