Yksityisten ihmisten omien tietojen hallinta verkossa on noussut merkittäväksi kysymykseksi 2000-luvulla. Yhä useampi yritys kerää tietoja asiakkaidensa ostokäyttäytymisestä ja pyrkii kohdistamaan markkinointiaan entistä tarkemmille kohderyhmille. Yritysten lisäksi myös kuluttajat itse haluavat jakaa itsestään tietoja erilaisiin sosiaalisen median palveluihin, Facebookiin, joka muuten tuli juuri osaksi koulun opetussuunnitelmaa, Twitteriin, LinkedIniin ja esimerkiksi verkkodeittailusivustoille.

Uutuutena ovat somepalvelut, joissa mennään askel eteenpäin ja jaetaan yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi rahankäytöstä Balancion, liikuntatottumuksista HeiaHeia, Sportstracker ja tarkasta maantieteellisestä sijainnista foursquare. Sulavasti toimivien kännyköiden myötä sosiaalisesta mediasta on tullut niin luonnollinen osa elämää, että uskoisin, että pian unohdetaan, että virtuaaliminällä ja sosiaalisella minällä olisi jokin ero. Onko edes syytä enää puhua sosiaalisesta mediasta? Voitaisiinko myös vain puhua mediasta, koska mielestäni on jo kyseenalaistettava jokainen media, joka ei toimisi sosiaalisen median kautta ja sen avulla?

Tärkeä kysymys on kuitenkin verkkoon annettujen tiedonsirpaleiden hallinta. Yhdistämällä tietoa eri lähteistä voidaan jokaisesta henkilöstä koostaa hyvinkin yksityiskohtainen kuva, mutta useimmiten monilta meistä on unohtunut, missä kaikkialla meistä onkaan verkkojälkiä.

M-Brainin on kehittänyt uutta semanttista hakua M-Adaptivea ja nyt se on parhaillaan betatestausvaiheessa.

Adaptive on osa laajempaa M-Brainin tuoteperhettä, joiden tavoitteena on tuoda uudenlainen työkalu itsenäiseen tiedonhakuun. Adaptivessa uutta ovat semanttisuus, poikkikielisyys sekä adaptiivisuus. Haku siis ymmärtää sisällöllisiä yhteneväisyyksiä, pystyy tulkitsemaan sisältöä eri kielillä samanaikaisesti ja se oppii käyttäjänsä valinnoista.

Tuhkapilvikaaoksen aikana nousi taas selkeästi esille, että yhteisöllinen media toimi parhaiten nopeassa tiedonvälityksessä, kun mistään ei oikein saanut virallista tietoa. Monien lentoyhtiöiden toiminnassa oli kuitenkin toivomisen varaa, mutta esimerkiksi Air Baltic osasi hyödyntää Facebook-sivuansa erinomaisesti. Sivuilla oli koko ajan päivittyvää tietoa lentotilanteesta. Media oli oikea, koska suurin osa pulassa olleista pääsi kännyköillään Facebook-sivuille.

Monesti tuntuu, että yritykset ovat unohtaneet, että kyseessä on tosiaan media, eikä pelkkä mainosfasadi, oli sitten kyse Facebookista, Twitteristä tai muusta palvelusta.

Tuhkapilven ohella on viime aikoina ollut myös muita tilanteita, joissa on kuluttajana jäänyt toivomaan ajantasaisempia palveluita sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi viimeaikaisten elintarvike- ja kuljetusalan lakkojen aiheuttamien poikkeustilanteiden liittyvän tiedottamisen voisi hoitaa toimivammin somen avulla.

Mediassa on ollut paljon puhetta medianlukutaidosta, mutta mediankäyttötaito on yhtä merkittävä avu. Niin kuluttajille kuin organisaatioille.

Yksi selkeä kehittämisen kohde olisivat ehdottomasti pankkipalvelut. Tällä hetkellä ei tietääkseni yksikään pankki kunnolla hyödynnä somen toiminnallisuuksia. Pankkipalveluista puhutaan yleisillä keskustelupalstoilla päivät pääskytysten ja ns. ammattilaiset antavat toisia uskomattomampia neuvoja, mutta ammattilaiset pysyvät useimmiten hiljaa. Keskustelua ei myöskään herätetä pankkien omilla sivuilla.

M-Brain oli mukana IIR:n järjestämässä Business Performance -tapahtumassa Crowne Plazassa 23-24.3. Tilaisuudessa business intelligencen ammattilaiset kohtasivat ja pääsivät myös ammentamaan uutta tietoa kiinnostavista puheenvuoroista. Tilaisuudessa esiintyi myös M-Brainin Kimmo Valtonen, joka puhui semanttisuudesta business intelligencen käytössä sekä esitteli M-Brainin uutta tuoteperhettä, jonka ensimmäinen osa, M-Adaptive siirtyy betatestausvaiheeseen piakkoin.

Uudessa palvelussa hakutulokset järjestetään ja ryhmitellään käsitteiden kautta, jolloin niiden suhteita voidaan tarkastella helposti. Uudenlaisen palvelun kautta ihmiseltä vapautuu resursseja keskittyä luontaiseen vahvuuteensa: ymmärtämiseen.

Valtosen ohella erittäin kiinnostavan puheenvuoron Nokian Oskar Korkman, joka oli seminaarin yksi pääpuhujista. Hän esitteli tilaisuudessa neljä tulevaisuuden trendiä, joita yritysten kannattaisi pitää silmällä.

Entistä useammat käyttävät sähköpostin ja puhelimen rinnalla sosiaalisen median palveluita, kuten Facebookia, LinkedInia tai Twitteriä, mutta kenelle jää vastuu, jos palvelut eivät kriittisellä hetkellä toimi? Tämä on tärkeä kysymys varsinkin yrityksien näkökulmasta, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa omassa sisäisessä viestinnässään tai ovat siirtäneet osan asiakaspalvelustaan vaikkapa Twitteriin.

Kuinka-palstalla käydään läpi yksinkertaisin esimerkein, kuinka joitakin arjen ongelmia saadaan ratkaistuksi. Ongelmat ovat eritasoisia ja vastauksissa pyrimme antamaan perustyökaluja niiden ratkaisemiseksi. Vastauksia voi myös mielellään täydentää kommenteissa, jos jokin seikka on jäänyt käsittelemättä! Ensimmäisessä osassa keskitymme Twitter-tilin luomiseen.

1. Kenelle twiittaat?
Tämä vaihe on tärkeä miettiä rauhassa valmiiksi, ennen kuin avaat tilin. Mieti mikä on tekstiesi ja päivityksiesi kohderyhmä? Koko maailmaa syleilevät Twitter-feedit eivät ole kiinnostavia, vaan teksti kannattaa kohdistaa valitulle yleisölle, silloin twiiteissä voi keskittyä tarkemmin pieniin ilmiöihin ja esittää kekseliäitä huomioita.

Bittiavaruus laajentui hetkessä myös fyysiseen avaruuteen, kun Nasan astronautti Mike Massimo julkaisi legendaarisen ensimmäisen twiitin avaruudesta tiistaina.

Massimo kirjoittaa nimimerkillä Astro_Mike maan kiertoradalta: “From orbit: Launch was awesome!! I am feeling great, working hard, & enjoying the magnificent views, the adventure of a lifetime has begun!”