Joulukuussa teknillisessä korkeakoulussa ilmestyneessä diplomityössäni tutkin yritysten liiketoimintatiedon keruuta, sen käyttöä ja levittämistä organisaatioissa. Tapaustutkimuksessa perehdyttiin kolmen eri alan yrityksen tiedonkäsittelyprosesseihin, ja havaitut käytännöt paljastavat CI-toiminnan olevan vielä suurissakin yrityksissä osin lapsenkengissä.

Marraskuussa julkaistun Sopranon tutkimuksen mukaan yritysmaailmassa monet kokevat sosiaalisen median vaarallisena ja jopa hallitsemattomana ilmiönä. Tutkimuksen mukaan pienissä yrityksissä sosiaalisen median hyödyntäminen on erityisen haastavaa, koska resurssit ovat hyvin tiukassa ja tietoutta puuttuu. Lisäksi henkilöstön ikärakenne vaikuttaa tilanteeseen, koska yrityksen johtoa ja vanhempia työntekijöitä on vaikea innostaa mukaan.

Kyseessä on kiinnostava tutkimus, mutta mielestäni siinä on epäonnistuttu näkemään asian ydin. Kyse ei ole muutosvastarinnasta, ikäluokkien kuilusta, resursseista tai pessimistisestä elämänasenteesta, vaan epävarmuudesta ja pelosta kysyä tyhmiä kysymyksiä. Ilmiöiden nimistä on tullut median kautta tuttuja, mutta palvelut niiden taustalla ovat edelleen suurelle osalle työntekijöistä vieraita. Silti yrityksissä ihmetellään, miksi kukaan ei suostu bloggaamaan paria tekstiä enempää tai miksi Facebook-sivustolla ei tapahdu ensimmäisen viikon jälkeen mitään.

Metropoliassa joulukuussa julkaistavan Esa Candelinin ja Kristian Tammivuoren opinnäytetyön "Internetin uutis- ja mediaseurannan hyödyntäminen yrityksissä" mukaan mediaseuranta on tärkeä osa yritysten tiedonhankintaa. Tutkimuksessa todetaan, että uutis- ja mediaseuranta on otettu yritysten viestinnän käyttöön laajasti, mutta yhteistyötä tulisi tiivistää edelleen, jotta hyöty asiakkaalle olisi mahdollisimman suuri.

M-Brainin julkaisi tutkimuksen nettikeskustelun vaikutuksesta eurovaalien tuloksiin. ”Eurovaalit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten suuriin mittasuhteisiin verkossa käytävän kansalaiskeskustelun merkitys on kasvanut. Kansa käy vaaleja verkon foorumeilla jo etukäteen, ja internetin kansalaiskeskustelua voidaan perustellusti kutsua viidenneksi valtiomahdiksi”, toteaa tutkimuksen tehnyt media-analyytikko Aki Kalliomäki M-Brainista.

M-Brain järjesti 10.6 Nuorisopaneelin, johon osallistui joukko 20-28 vuotiaita nuoria aikuisia. Tavoitteena oli keskustella vapaasti netinkäytöstä ja verkkopalveluista. Nuorisopaneelin ajatuksena oli tuoda aktiivisten verkon käyttäjien arki myös lähemmäksi M-Brainiä ja asiakasyrityksiä. Nuorisopanelistit osallistuivat keskusteluun innokkaasti ja ajatuksia vaihdettiin puolin toisin. Tässä joitakin huomiota keskustelusta:

Facebook ohittaa pian kännykät