Monet organisaatiot ovat ymmärtäneet sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet sisäisen työskentelyn kehittämiseksi. Sosiaalista mediaa käytetään luontevasti vapaa-ajalla ja useat työntekijät haluaisivatkin hyödyntää samoja toiminnallisuuksia myös työssä. Tässä joitakin lainalaisuuksia, joita kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa yrityksen sisäisiä sosiaalisen median ratkaisuja.

Ihmiset haluavat:
1. Kertoa, missä he menevät ja mitä he ajattelevat
Facebook ja Twitter ovat opettaneet ihmiset jakamaan arkeaan ja usein kertomaan myös maantieteellisen sijaintinsa. Varsinkin statusinformaatiosta olisi useasti apua työelämässä (esim. lounaalla, palaverissa, sairaana yms.), erityisesti suuremmissa organisaatioissa. Tästä puhui myös Zipipopin Richard von Kaufmann Googlen Update Finland -tapahtumassa 15.1. Tilaninformaatiolla voitaisiin välttää monet turhat sähköpostit ja soitot. Palvelussa kannattaa siis olla ainakin mahdollisuus statuspäivityksiin, vaikka kaikki eivät niitä hyödyntäisikään.

KIVA on verkkopalvelu, jossa tavalliset ihmiset ja yritykset voivat antaa mikrolainoja haluamilleen pienyrittäjille kehitysmaissa. Jokainen pienyrittäjä esittelee liiketoimintansa ja kertoo lainantarpeestaan. Esimerkkinä vaikkapa perulainen elektroniikkakorjaaja Atilano Hermosilla, jonka tavoitteena on ostaa yritystoimintansa laajentamiseksi uusi auto.

Entistä useammat käyttävät sähköpostin ja puhelimen rinnalla sosiaalisen median palveluita, kuten Facebookia, LinkedInia tai Twitteriä, mutta kenelle jää vastuu, jos palvelut eivät kriittisellä hetkellä toimi? Tämä on tärkeä kysymys varsinkin yrityksien näkökulmasta, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa omassa sisäisessä viestinnässään tai ovat siirtäneet osan asiakaspalvelustaan vaikkapa Twitteriin.

M-Brain on lähtenyt mukaan tukemaan Baltic Sea Action Groupin toimintaa ja osallistuu Baltic Sea Action Summittiin. Baltic Sea Action Summit on Tasavallan presidentin, pääministerin ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) yhteisaloite, jonka päämääränä on yhdistää julkisen sekä yksityisen sektorin toimijoiden voimavarat Itämeren hyväksi.

Helsingissä pidettävään huippukokoukseen osallistuu Itämeren ympärysmaiden valtion päämiehiä, edelläkävijäyritysten ylintä johtoa ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Jokainen osallistuja tekee oman konkreettisen sitoumuksensa Itämeren hyväksi.

Vuoden 2010 aikana aloitamme sarjan lukijakilpailuja ja ensimmäinen julkaistaan jo tässä: Kerro meille, mitä merkittävää tapahtuu vuoden 2010 aikana?

Mistä aiheista luemme sanomalehtien palstoilta tai sosiaalisen median syövereistä? Mikä puhututtaa, ärsyttää tai yllättää?

Arvomme kaikkien kommentoijien kesken pullon laadukasta punaviiniä, joten kannattaa osallistua!

Sosiaalinen media muuttaa organisaatioiden rakenteita perusteellisesti. Tilannetta ei voida ratkaista perustamalla uusia sosiaalisen median osastoja entisten rinnalle, vaan rakennelma on purettava kokonaan ja mietittävä tapoja, joilla organisaatio toimii uudessa maailmassa. Yhteisöllisen median myötä jokainen työntekijä on potentiaalinen asiakaspalvelija, myyjä ja markkinoija, mikä muuttaa työrooleja ja vastuita kertaheitolla. Kiinnostavaa onkin nähdä kuinka organisaatiot lähtevät ratkaisemaan tätä tilannetta.

Ei liikaa paukkuja strategioiden luomiseen?
Winnovation Network:in puheenjohtaja Markku Silén esitti 9.12 Taloussanomien seminaarissa ajatuksen, jonka mukaan organisaatioiden ei kannattaisi käyttää liiaksi paukkuja raskaiden sosiaalisen median strategioiden luomiseen, vaan pitäisi lähteä nopeasti kokeilemaan ja katsomaan, mikä toimii. Vasta sitten on aika pohtia jatkostrategiaa. Minusta tässä on totuuden siemen. Perinteinen strateginen suunnittelu on helposti liian hidasta sosiaalisen median hyödyntämiseksi, koska tilanteet menevät helposti ohi.

M-Brain oli mukana järjestämässä Aleksin Kaiun ja Uuden Suomen kanssa -seminaaria ”Lisää myyntiä sosiaalisella medialla” , jossa pureuduttiin uuteen mediaan myynnin näkökulmasta. Puhujina tapahtumassa oli Marjukka Nybergin ohella Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko sekä partneri Ville Lehtovirta Aleksin Kaiusta. Lisäksi case-esimerkkejä esittelivät viestintäjohtaja Ahti Martikainen TeliaSoneralta sekä markkinointijohtaja Tuomo Meretniemi Aurinkomatkoita. Liitteenä on myös linkki tapahtumassa kuvattuun videoon.

Marraskuussa julkaistun Sopranon tutkimuksen mukaan yritysmaailmassa monet kokevat sosiaalisen median vaarallisena ja jopa hallitsemattomana ilmiönä. Tutkimuksen mukaan pienissä yrityksissä sosiaalisen median hyödyntäminen on erityisen haastavaa, koska resurssit ovat hyvin tiukassa ja tietoutta puuttuu. Lisäksi henkilöstön ikärakenne vaikuttaa tilanteeseen, koska yrityksen johtoa ja vanhempia työntekijöitä on vaikea innostaa mukaan.

Kyseessä on kiinnostava tutkimus, mutta mielestäni siinä on epäonnistuttu näkemään asian ydin. Kyse ei ole muutosvastarinnasta, ikäluokkien kuilusta, resursseista tai pessimistisestä elämänasenteesta, vaan epävarmuudesta ja pelosta kysyä tyhmiä kysymyksiä. Ilmiöiden nimistä on tullut median kautta tuttuja, mutta palvelut niiden taustalla ovat edelleen suurelle osalle työntekijöistä vieraita. Silti yrityksissä ihmetellään, miksi kukaan ei suostu bloggaamaan paria tekstiä enempää tai miksi Facebook-sivustolla ei tapahdu ensimmäisen viikon jälkeen mitään.

Metropoliassa joulukuussa julkaistavan Esa Candelinin ja Kristian Tammivuoren opinnäytetyön "Internetin uutis- ja mediaseurannan hyödyntäminen yrityksissä" mukaan mediaseuranta on tärkeä osa yritysten tiedonhankintaa. Tutkimuksessa todetaan, että uutis- ja mediaseuranta on otettu yritysten viestinnän käyttöön laajasti, mutta yhteistyötä tulisi tiivistää edelleen, jotta hyöty asiakkaalle olisi mahdollisimman suuri.

Suurin osa suomalaisten yritysten henkilökunnasta käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa vapaa-ajallaan, mutta työelämässä sen hyödyntäminen koetaan usein haasteelliseksi. On tilanteita, joissa on vaikea määritellä millä tavalla työminä ja vapaa-ajan minä kohtaavat ja miten eri tilanteisiin pitäisi suhtautua. Tähän saakka organisaatiot ovat selvinneet "laissez faire" -mentaliteetilla, mutta aika on muuttanut tätä tilannetta. Sosiaalisen median toimintaohjeistus on hyvä olla valmiina jokaisessa organisaatiossa.

Tässä joitakin ohjeita ohjeiston kokoamiseen:
1. Suosi neuvoja, ei kieltoja
Ohjeistoa ei kannata luoda negaation kautta, vaan pikemminkin hyvinä neuvoina ja periaatteina, joihin on hyvä tukeutua kimuranteissa tilanteissa. Organisaatioiden kannattaa kannustaa työntekijöitään mukaan sosiaaliseen mediaan, koska se tarjoaa usein tehokkaita työkaluja tehtävään kun tehtävään. Suoranaiset kiellot sopivat vain tilanteisiin, joissa sosiaalisen median käyttö todella vaarantaa henkiä (lentäjät, lääkärit, turvallisuustyöntekijät, yms.), muuten selvitään selkeillä toimintaohjeilla.