Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten ehdokkaiden menestys eurovaaleissa oli vahvasti yhteydessä verkossa käytävään kansalaiskeskusteluun. Ehdokkaat, jotka herättivät runsaasti keskustelua verkossa, myös valittiin Brysseliin. Puolueista Kokoomus ja ehdokkaista Anneli Jäätteenmäki herättivät eniten keskustelua. Tutkimuksen mukaan verkossa keskusteltiin selvästi enemmän ehdokkaiden ominaisuuksista kuin vaaliteemoista. Tiedot perustuvat verkkoviestinnän seuraamiseen erikoistuneen M-Brainin tekemään tutkimukseen, jossa seurattiin 42 Eurovaaliehdokkaan ympärillä käytyä keskustelua verkossa.
Tutkimus osoitti, että kansa mielsi Eurovaalit selkeästi henkilövaaleiksi. Keskustelut keskittyivät pääasiassa ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin eivätkä niinkään vaaliteemoihin tai puolueisiin. Yli puolet (54 prosenttia) analysoiduista keskusteluista käsitteli ehdokkaiden ominaisuuksia, kun vaaliteemoja käsitteleviä keskusteluja oli vain noin 5 prosenttia. Useimmin esille tuotuja teemoja kansalaiskeskustelussa olivat ympäristöasiat ja maahanmuuttopolitiikka.
Kansan osoittama kiinnostus internetissä korreloi varsin hyvin puolueen ja ehdokkaan keräämän äänimäärän kanssa. Keskustelun positiivisuudella tai negatiivisuudella ei sinänsä ollut merkitystä, vaan olennaista oli, että ehdokkaasta keskusteltiin aktiivisesti. Eniten ääniä keränneen puolueen Kokoomuksen ehdokkaista keskusteltiin vilkkaimmin myös verkossa. Seuraavaksi eniten keskustelua herättivät Keskustan ehdokkaat. Poikkeuksena olivat Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka herättivät paljon vähemmän keskustelua kuin äänimäärä antaisi olettaa. SDP:n keskustelut puolestaan olivat hyvin laaja-alaisia eivätkä keskittyneet selkeästi yhteen ehdokkaaseen. Kärjen puuttuminen
keskusteluista saattaisikin olla eräs syy puolueen heikkoon menestykseen.
Kolmestatoista valitusta ehdokkaasta vain kaksi, Riikka Manner (Kesk.) ja Carl Haglund (RKP), eivät herättäneet verkossa mainittavasti keskustelua. Haglundin kohdalla tulosta tosin selittänee se, että tutkimuksessa oli mukana ainoastaan suomenkielisiä lähteitä.
”Eurovaalit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten suuriin mittasuhteisiin verkossa käytävän kansalaiskeskustelun merkitys on kasvanut. Kansa käy vaaleja verkon foorumeilla jo etukäteen, ja internetin kansalaiskeskustelua voidaan perustellusti kutsua viidenneksi valtiomahdiksi”, toteaa tutkimuksen tehnyt media-analyytikko Aki Kalliomäki M-Brainista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 3050 eurovaaleja koskevaa keskusteluosumaa. Tutkimusaineisto kerättiin ajalla 25.5.−7.6. Valtaosa keskusteluista sijoittui toimituksellisen median tai talousmedian ylläpitämille keskustelupalstoille, mutta myös blogien rooli oli merkittävä.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin tästä!
Lisätietoja tutkimuksesta:
Aki Kalliomäki, M-Brain, aki.kalliomaki[a]m-brain.fi, 09 4242 5224