Ihminen jalostaa datan tiedoksi

Samalla kun viestinnän määrä kasvaa, mediaympäristö muuttuu sekavammaksi. Kohina viestien ympärillä on ennennäkemättömän suurta, ja medialukutaito on kokeneemmallakin koetuksella. Ihminen on tietopääomallaan keskeisessä roolissa mediatiedon suodattajana ja merkityksellisen tiedon tuottajana. Näin varmistetaan, että johtamisessa hyödynnettävä tieto on ajankohtaista, relevanttia ja faktapohjaista.

 

Viestijöiden määrä on kasvanut rajusti

 

Digitalisaation myötä uutislähteiden määrä on kasvanut huimasti. Verkossa toimivien uutissivustojen määrä on valtava. Sosiaalinen media on tehnyt ihmisistä oman elämänsä journalisteja. Päivityksissä ja blogeissa viihde, mielipiteet ja faktat sekoittuvat. Sisällöt heijastavat kunkin henkilön omia viiteryhmiä, joista ulkopuolinen mediakuluttaja ei välttämättä ole tietoinen.

 

 

Mainonta ja propaganda on ujutettu osaksi journalistisia sisältöjä

 

Mainonnan ja riippumattoman viestinnän sekoittumisesta  on kirjoittanut osuvasti muun muassa Ylen toimittaja Sanna Ukkola. On ymmärrettävää, että mainostajat pyrkivät mediaympäristön muuttuessa löytämään tehokkaampia vaikuttamiskeinoja, mutta paikoin hämärältä alueelta on jo päädytty täysin pimeään. Ei kai paljon kohkatun mediamurroksen luonnollinen kehitys tarkoita journalistisen sisällön myymistä eniten maksavalle? Seurauksena mediankuluttaja seikkailee sokkona mainosviestien ja journalistisen sisällön rajapinnassa.

 

Somettajien ja mainostajien ohessa kohinaa kasvattavat erilaiset intressiryhmät ja valtiolliset toimijat. Viimeaikaiset konfliktit ovat lisänneet propagandan ja disinformaation määrä mediassa. Uutisissa on esitelty mm. propagandaa levittäviä  trollitehtaita ja Sputnikin suomenkielistä uutissivustoaTietojohtamisen teemapäivässä esitettiin, että 70–80 prosenttia Ukrainan uutisoinnista on disinformaatiota, ja että Venäjällä uutisia on palkattu tuottamaan toimintaelokuvaohjaajia. Eikö Arvi Lindin pitänyt olla se kaikista luotettavin ihminen?

 

Arvon luominen datamassasta

 

Dataa on siis jatkuvasti enemmän, ja se on luonteeltaan yhä häilyvämpää. Pystyäkseen arvioimaan viestinnän merkittävyyttä, vastaanottajalta vaaditaan entistä parempaa medialukutaitoa.

 

Tällaisessa mediaympäristössä toimiva mediaseuranta ja julkisuuden analysointi edellyttävät asiantuntijaosaamisen hyödyntämistä. Analyytikko osaa arvioida viestin merkittävyyttä ja sisällön luotettavuutta, ja näin suodattaa oleellisen datavirrasta. Tällöin esimerkiksi natiivimainonta (journalistisen jutun näköiset mainokset) ja epäluotettavasta lähteestä tuleva sisältö saadaan rajattua pois.

 

Analyysissä julkisuuden sävy on yksi keskeisistä mittareista. Automatisoitu sentimenttianalyysi ei pysty kunnolla tunnistamaan kielen nyansseja ja erilaisten kirjoitusten sävyjä. Se ei myöskään osaa erottaa oikeaa uutista sisältömainonnasta tai propagandasta. Seurauksena tieto on vaarassa vääristyä. Asiantuntija tietämyksellään varmistaa sen, että analyysin mittarit perustuvat relevanttiin ja luotettavaan materiaaliin. Tämän ansiosta johtopäätökset ovat luotettavia.

 

Prosessissa data jalostuu liiketoimintaa hyödyttäväksi tiedoksi. Datalla itsellään ei ole arvoa. Vasta ihmisen tietopääoman yhteen saattaminen datan kanssa synnyttää oivalluksia ja merkityksellistä tietoa, josta on hyötyä päätöksenteossa.
Kirjoittanut Kimmo Parviainen

 

 

 

Close

Login to clientzone

Close

So, you are interested in our monitoring services?

So, you are interested in our intelligence services?

So, you are interested in our advisory services?

Please, leave your contact information and we will get back to you shortly!

Name
Company
E-Mail
Phone
Message

Cancel

Your message has been sent!
Close