• SuomiMediankulutuksen muutokset luovat pohjaa erilaisille totuuksille

Mediankulutuksen muutokset luovat pohjaa erilaisille totuuksille

Äskettäin mediatutkija Rasmus Kleis Nielsen totesi, että uutiskulutuksen suhteen kansa on jakautumassa: osa seuraa monipuolisesti ja aktiivisesti uutisointia, kun taas osan tietämys määrittyy lähinnä sosiaalisessa mediassa sattumalta vastaantulevan uutissisällön pohjalta. Nuoriso elää digiaikaa, jossa somen rooli korostuu. Vastaavasti vanhempi väki luottaa vielä paljolti perinteiseen mediaan, kuten sanomalehtiin ja televisioon.

Millainen viiteryhmä, sellainen totuus

Pohjoismaissa some uutislähteenä on vielä rajallinen, mutta sen rooli on kasvaa koko ajan. Kun ajankohtaisten asioiden kirjo, ja osin koko maailmankuva, muodostuu jutuista, jotka sattumalta tulevat vastaan uutisvirrassa, yksilön viiteryhmän merkitys nousee keskeiseksi. Somessa uutisotsikot usein koostuvat siitä, mitä kaveripiiri sattuu jakamaan ja peukuttamaan (ja mitä sisältöä Facebook suostuu kellekin näyttämään).

Kaverit postaavat omia mieltymyksiään ja näkemyksiään mukailevaa uutisointia, ehkä tietämättä tai välittämättä siitä, miten neutraalia ja luotettavaa jutun sisältö on. Lisäksi, luottamus kamujen suosittelemaan sisältöön on usein korkeampi, minkä johdosta uutissisältöön suhtaudutaan vähemmän kriittisesti.

Näin värittyneet faktat voivat someympäristössä levitä helpommin. Tätä edesauttaa se, että somessa suodattamaton materiaali on, ainakin toistaiseksi, saanut pitkälti kukoistaa. Tosin esimerkiksi Facebook, taloudellisiin motiiveihin pohjaten, ilmoittaa taistelevansa jatkossa päättäväisemmin valeuutisia vastaan.

Sosiaalisen median kautta muodostunut käsitys ajankohtaisista asioista, sometotuus, edustaa osalle kansaa tietämystä ja kokonaiskuvaa asiaintilasta.

Uutisten saatavuus jakaa yleisöä

Rahoittaakseen sisällöntuotantoa sanomalehdet pyrkivät luomaan tilaajasuhteen myös verkkoon, ja yhä useampi media on siirtämässä verkkopalvelunsa joko osin tai kokonaan maksumuurin taakse. Sisältöjen maksullisuus on toinen mediaa ja uutisoinnin seuraamista merkittävästi määrittävä seikka. Ne, joilla ei ole varaa tai eivät muuten suostu maksamaan uutisista, jäävät tämän jatkuvasti kasvavan uutistarjonnan ulkopuolelle.

Yleistynyt propagandavaikuttaminen, viimeisimpänä valeuutiskohu, ovat osaltaan kirittäneet perinteisten laatua markkinoivien, tilaussuhteisiin pohjaavien mediabrändien tekemistä. On kuitenkin epäselvää, miten moni on valmis maksamaan uutisista verkkoympäristössä, etenkin kun ne alun perin olivat vapaasti saatavilla.

Nuoret tunnetusti joutuvat usein optimoimaan rahankäyttöään, jolloin median tilausmaksut tuskin ovat ensimmäisenä things to do -listalla. Samoin on työttömien ja muiden vähävaraisten kanssa. Vastaavasti monet koulutetut ja hyvin toimeentulevat seuraavat aktiivisesti uutisia ja ehkä tilaavatkin useampaa mediaa.

Kun valtaosa luotetuista mediabrändeistä on tulevaisuudessa ”lukkojen takana”, ilman avainta olevat joutuvat tyytymään rajalliseen näkökulmaan ja faktuaalisesti epävarmempiin uutislähteisiin. Onko totuudesta osin tulossa elintasokysymys?

Köyhä informaatio synnyttää subjektiivisia totuuksia

Mediankulutukseen liittyvät muutokset, kuten mainitut uutiskulutuksen jakautuminen ja sisältöjen maksullisuus, luovat pohjaa subjektiivisten totuuksien syntymiselle. Someen ja ilmaissivustojen uutisointiin perustuva ymmärrys asiaintilasta, nykymeiningistä, voi paikoin poiketa isostikin näkemyksestä, joka somen lisäksi pohjaa aktiivisuuteen ja monipuoliseen mediankulutukseen.

Helposti voisi ajatella, että sometotuus jäisi yksipuolisemmaksi ja mahdollisesti paikoin jopa valheelliseksi, samalla kun monipuolinen mediankulutus mahdollistaisi laajemman ymmärryksen, rikkaine näkökulmineen ja todennettuine faktoineen. Somessa ymmärrystä rikastuttaisi viiteryhmän interaktiivisuus, mutta samalla mutu-kommentointi voi värittää ja vääristää faktoja jotakin tiettyä näkökulmaa suosivaksi.

Olisi toivottavaa, ettei mediamurroksen luontaiseen etenemiseen kuulu nuorten, vähävaraisten ja passiivisten kuluttajien osittainen syrjäytyminen ”koko totuudesta”, viimeisimmästä tiedosta ja ymmärryksestä. Kyseinen kehitys voisi käytännössä näkyä mm. huonompana yleistietona, heikompana argumentointikykynä ja puutteellisena ymmärryksenä tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Tällaiseen ”aivovuotoon” ei millään kansakunnalla ole varaa. Jotta tämän tyyppistä kehitystä vastaan pystyttäisiin taistelemaan, yhteiskunta tarvitsee vahvan, riippumattoman ja monikanavaisen julkisen journalistisen toimijan, joka mahdollistaa kaikille pääsyn informaation valtatielle.

Jos pidit tästä kirjoituksesta, saatat olla kiinnostunut tilaamaan RSS-feedimme. Tilaajanamme kuulet ensimmäisenä julkaisuistamme ja kasvavista tavoista hyödyntää markkinatietoa. Tapaamme blogimme lukijoita mielellämme myös Twitterissä, Facebookissa ja LinkedInissä!

Close

Login to clientzone

Close

So, you are interested in our monitoring services?

So, you are interested in our intelligence services?

So, you are interested in our advisory services?

Please, leave your contact information and we will get back to you shortly!

Name
Company
E-Mail
Phone
Message

Cancel

Your message has been sent!
Close