Sosiaalinen media on mittava ja informatiivinen tiedonlähde. Kuitenkin juuri näiden ominaisuuksien takia sen loppumattomia syvyyksiä on vaikea luovia ja sen antimia tehokkaasti eritellä. Strategisesti kullanarvoista markkinatietoa olisi pilvin pimein tarjolla, mutta minkälaista? Miten sitä voisi parhaiten hyödyntää oman organisaation strategisessa päätöksenteossa? M-Brainin Head of Intelligence Services Joonas Kovapohja kertoo, miten otat somen haltuun päätöksenteon tueksi.

Nykyään 3–4 miljardia kuluttajaa toimii aktiivisesti eri sosiaalisen median alustoilla, ja yrityksetkin siirtävät niille viestintätoimiaan ja tiedottamistaan enenevissä määrin perinteisistä kanavista. Varsinkin B2C-, mutta myös B2B-toimijoilla on erinomaiset mahdollisuudet löytää hyödyllistä tietoa sosiaalisesta mediasta, toteaa Kovapohja.

”Voit kerätä informaatiota asiakkaidesi käyttäytymisestä sekä heidän tulevaisuuden toiveistaan ja preferensseistään, kilpailijoidesi tuotteista, palveluista, investoinneista, rekrytoinneista ja jopa tulevaisuudensuunnitelmista”, hän kertoo. ”Kattavaa määrä tietoa on tarjolla myös kaikenlaisten yrityksesi liiketoimintaan vaikuttavien trendien kehittymisestä.”

Eri sosiaalisen median kanavilla on tarjolla eri sisältöjä

Yritykset luonnollisesti siirtävät markkinointi- ja viestintätoimensa kulkemaan niitä väyliä pitkin, joista ne parhaiten tavoittavat massoja. Kovapohjan mukaan yritysten Facebook-, Twitter- ja YouTube-kanavilla voi päästä käsiksi tietoihin, joita ei välttämättä niiden verkkosivuilla julkaista, tai jotka eivät ylitä uutiskynnystä toimituksellisessa mediassa. Jokainen kanava tarjoaa ajankohtaista näkemyksiä sitä ylläpitävän yrityksen toiminnasta.

”Konkreettisena esimerkkinä voisin mainita kilpailijatiedosta yrityksen LinkedIn-kanavan, jonka kautta voi selvittää esimerkiksi, mille maantieteellisille alueille se on palkkaamassa lisää ihmisiä, minkä tyyppisiä uusia rooleja organisaatioon on aukeamassa, ja mihin uusiin liiketoimintoihin investoidaan”, Kovapohja kuvailee.

Eri kanavilla on omat ominaisuutensa, joten sekä kuluttajat että yritykset käyttävät niitä eri tavalla ja julkaisevat niihin erilaisia sisältöjä kuin muihin.

”YouTube-kanavilta saa yksityiskohtaista tietoa organisaatioiden toiminnasta, muun muassa haastatteluja, minkä vuoksi se on myöskin omiaan kilpailijaseurannassa”, Kovapohja selventää. ”Toisaalta taas Facebookia ja Twitteriä käytetään usein puhtaammin markkinointiviestintäalustoina, ja ne toimivat erinomaisena asiakastiedon lähteenä.”

Hänen mukaansa varsinkin B2C-yritysten osalta erilaiset keskustelupalstat voivat tarjota mainioita vihjeitä esimerkiksi asiakkaiden mielipiteistä kilpailijoiden tuotteita kohtaan, tai siitä, minkälaisia ominaisuuksia he arvostavat tietyissä tuotteissa tai palveluissa.

Some on samanarvoinen tiedonlähde kuin muut

Entä voiko sitten sosiaalista mediaa käyttää samalla tavalla kuin perinteisiä medioita ja tiedonlähteitä? Kovapohjan mielestä ehdottomasti voi. Somedata taipuu sekä akuutimpaan tiedontarpeeseen että strategisten näkemysten hahmottamisen apuvälineeksi.

”Meiltä löytyy kummastakin monia käyttötapauksia”, hän sanoo. ”Operatiivisen päätöksenteon tueksi sosiaalisesta mediasta voi tutkia, vaikka Facebook Ads -palvelulla kilpailijoiden käynnissä olevia kampanjoita ja alueellisia hintatarjouksia, joita julkaistaan Facebookin ja Instagramin kautta. Niiden avulla voi verrata tämänhetkistä hinnoittelua ja markkinointia kilpailijakentässä.”

Strategisempaa näkemystä somedatasta irtoaa esimerkiksi tekemällä oletuksia tulevaisuuden skenaarioista ja käyttämällä sosiaalista mediaa yhtenä lähteenä selvittäessä näiden hypoteesien paikkansapitävyyttä. Toimialaan vaikuttavista muutosvoimista voi päästä selville tarkastelemalla toimialavaikuttajien viestintää ja sitä, miten he puhuvat eri trendien vaikutuksesta, tai seuraamalla trendihakusanojen volyymien kehitystä big datasta anonymisoiduista keskusteluista.

”Sosiaalinen media täydentää hienosti muita tiedonlähteitä muun muassa juuri siksi, että se on hyväksi todettu pooli asiakaskäyttäytymisestä ja -mielipiteistä. Muiden asiakastutkimusten rinnalla someseurannasta saa perinteistä mediaa isommasta massasta tietoa kuluttajista, potentiaalisista asiakkaista ja heidän lainalaisuuksistaan”, Kovapohja kertoo.

Hän muistuttaa, että tiedon oikeellisuus on aina varmistettava somedataa hyödynnettäessä. Triangulaatio eli monimenetelmällinen tutkimus on hyvä metodi tiedon validiteetin parantamiseksi, ja erilaiset tiedonkeruumenetelmät fasilitoivat johtopäätösten tekemistä sekä omien olettamuksien varmistamista. Somedataa hyödynnettäessä ja säilöttäessä tulee myös muistaa kiinnittää erityistä huomiota tietosuojaan, ja käsitellä tietoa GDPR:n vaatimusten mukaisesti.

Kuva: Firmbee.com

M-Brainilta työkalut somedatan hyödyntämiseen

M-Brainilta sosiaalisen median hyödyntäminen käy kätevästi sekä omiin että asiakkaiden tarpeisiin in-house tekoälyn avulla. Jotta asiakkaalle olennainen somedata olisi helposti hyödynnettävissä muun markkina- ja kilpailijatiedon kanssa, sen voi sisällyttää asiakkaan Intelligence Plaza -portaaliin.

Eri median kanavista voi muun muassa seurata hakusanavolyymien kehittymistä, tutkia keskustelun koneellisesti määriteltyä sävyä tai keskustelun jakaantumista teemoittain. Kovapohjan mukaan sentimentti-indikaattorien ja koneellisesti määritellyn sävyn tarkastelu ovat omiaan myös kilpailijaseurannassa.

”Sentimentti-indikaattorit liittyvät kilpailijatietoon esimerkiksi siten, että ne antavat kipinän miettiä, miksi jostakin kilpailijasta keskustellaan negatiiviseen sävyyn, ja mitä oma organisaatio tekee tai voi tehdä paremmin”, Kovapohja avaa. ”Sentimentti auttaa korostamaan omassa myynnissä ja markkinoinnissa relevantteja asioita, ja sitä voi hyödyntää benchmarking-työkaluna.”

M-Brain hyödyntää somedataa myös asiakkaille tehtävissä analyyseissa tutkimuskysymystä sekä asiakkaan tarpeita ja toiveita myötäillen.

Sinäkin voit valjastaa somedatan loputtomat mahdollisuudet liiketoimintasi ajuriksi. Jos haluat käytännön esimerkkejä somedatan hyödyntämisestä päätöksenteossa, ota yhteyttä!