• SuomiTietojohtamisen kehittämishaasteita

Tietojohtamisen kehittämishaasteita

Tietojohtamisen kehittämishaasteita M-Brain

Tietoyhteiskunta, tietopääoma, tiedolla johtaminen ja digitaalisuus ovat pian arkipäivää. Digitaalisuus alkoi orastaa jo 70 -luvun lopussa, kun tieto siirtyi yhä enemmän elektroniseen muotoon. Tiedon ulkoiset viranomaisvaatimukset johdattelivat tiedonhankinnan rationalisoinnin myötä hallinnon ja tuotannon kehittämisvaiheisiin sekä edelleen liiketoiminnan ohjaukseen johtaen myös tietoyhteiskunta-ajatteluun.

Keskeistä kaikkiaan on tavoite moninaisen tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Toisaalta jo 80 -luvulla materiaalihallintoa ohjattiin tuotantoprosessista kerätyllä tiedolla (JOT -tuotanto). Sittemmin 90 -luvulla logistiikassa hyödynnettiin paikka- ja tapahtumatietoa lähes reaaliajassa seuraten rekkoja jopa 50 metrin välein autoissa olleiden päätelaitteiden avulla – varasto siirtyi osaltaan pyörien päälle. Myös yritysten välistä tiedonsiirtoa kehiteltiin EDIFACT -standardien pohjalta. Johdon tietojärjestelmiäkin kehitettiin useissa yrityksessä, mutta niiden hyödyntäminen jäi paljolti kerätyn tiedon koosteiseen graafiseen esittämiseen perinteisen paperiraporttien sijaan. Johdolla ei ilmeisesti ollut riittävästi osaamista tai se ei ollut tietoinen tiedolla johtamisen mahdollisuuksista. Ajankohtainen Forrester Researchin kyselytutkimuskin osoittaa, että merkittävä osa yritysjohtoa ei luota datan ja analytiikan tuottamiin oivalluksiin – päätöksenteossa intuitiolla ja henkilökohtaisella näkemyksellä on edelleen keskeinen rooli.

 

Mitä uutta digitaalisuus on tuonut?

Nykyinen uusdigitaalisuus on seurausta paljolti tiedon talletuskapasiteetin ja -alustojen sekä niihin liittyvien ohjelmistopalvelujen huimasta kehittämisestä. Ajan ja paikan sekä eri tietomuotojen rajoitteet ovat poistumassa ja siirtyminen Big Datan käsittelyyn ja analysointiin ovat alkamassa. Yhtäältä monimuotisen tiedon käsittely on ottanut aimo harppauksen eikä tekniikka liene enää ongelma – eri muotoista ja -tyyppistä sekä monitasoista tietoa voidaan kerätä ja yhdistellä analyysin perustaksi. Toisaalta aiempaa tiedon hankintaa luonnehtinut jälkijättöinen eräajotyyppisyys ja yksisuuntaisuus ovat kehittyneet taustalla jatkuvaksi ja välittömäksi kaksisuuntaiseksi potentiaalisen havaintotiedon seurantaan sekä erityisesti asiakaskäyttäytymiseen liittyvän tiedon analysointiin. Asiakas pystyykin parhaimmillaan osallistumaan tuote- tai palvelukonseptinsa määrittelyyn. Lisäksi arviointi ja tulevaisuuden ennakointi aiemman datan pohjalta ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Useilla yrityksillä onkin sosiaalisen median ja mittavien tietosuoja- ja turvahaasteiden lisäksi tarve strategisiin uudistuksiin digitaalisuuden suomien mahdollisuuksien kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseksi. Kyberuhkat ja trollaus ovat nykypäivän lisääntyviä tiedollisia uhkia. SOME on tuomassa portinvartijoiksi myös äänekkäät ja aktiiviset kansalaiset – tiedon arvo on pirstaloitumassa – tieto yrityksen käyttäytymisestä ja ratkaisuista on nopeasti kaikkien saatavilla ja arvioitavissa. Lainsäädännöllisesti yrityksen tietotilinpäätöskin on tulossa.

 

Moniulotteisen tiedon elinkaarijohtaminen

Tiedolla on haastavia piirteitä ja ominaisuuksia. Se on abstraktia, aineetonta ja moniulotteista. Täsmällistä tietoa ei koskaan synny tyhjästä tai sattuman tuloksena – tiedolla johtaminen edellyttää syvällistä ja systemaattista tutkimus-, kehittämis- ja määrittelytyötä. Tieto vanhenee, sitä poistuu organisaatiosta ja uuttakin tietoa voidaan hankkia monin tavoin. Organisaatio pitäisikin kehittää laaja-alaista tiedon ja osaamisen imukykyä, jotta se pystyisi haalimaan tarvittavaa tietoa monipuolisesti – tarvitaan todellista tietoasiantuntijuutta. Tiedolla on tunnistettavia elinkaaria – pitäisikin puhua moniulotteisen tiedon elinkaarijohtamisesta.

Tieto on tallentunut monille alustoille. Sitä on mm. tuotteissa ja palvelukonsepteissa, tieto- ja laatujärjestelmissä, digitaalisella ja paperialustoilla sekä rakenteissa ja organisaation kulttuurissa. Tieto- ja osaaminen voidaan määritellä ja tunnistaa tietopääoman eri ulottuvuuksien kautta. On huomion arvoista, että tietopääoman keskeisimmissä ulottuvuuksissa (inhimillinen ja sosiaalis-psykologinen ulottuvuus) henkilöstöllä on tärkeä rooli, sillä niiden kautta luodaan organisatorista ja kehitetään ulkoista ulottuvuutta (sidosryhmät) monipuolisesti.

Tietoa ja osaamista syntyy vain osaavan ja motivoidun henkilöstön kehittämistyön tuloksena, joten henkilöstöinvestoinnit muodostavat avaintekijän menestyksekkään liiketoiminnan kehittämisessä. Keskeistä tietopääoman kehittämisessä on tiedon ja osaamisen hankinta, luominen ja jakaminen. Henkilöstön osaamistarpeisiin ja koulutukseen tulisikin lisätä moninaiset tiedon hallintaan ja jakamiseen liittyvät osa-alueet osaksi työnkuvaa ja vastuuta.

 

Kerättyä dataa ei voi hyödyntää ilman tulkintaa

Valtaosa kasvavasta tiedostamme on määrällistä tietoa. Datan kerääminen puolestaan edellyttää ennakkoon määriteltyjä rakenteita ja niihin liittyvien suhteiden tuntemista. Kerätyn datan tulkintaan vaikuttavat liiketoiminnan näkökulmasta erityisesti koulutus ja työkokemus monien muiden tekijöiden lisäksi (mm. ideologiset, poliittiset, uskonnolliset ja uskonnottomat maailman-katsomukset). Lyotardin mukaan tieto ja valta ovat syvästi kietoutuneet toisiinsa keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Käytännössä johto toimii tehtäviensä ja tulkintojensa kautta esimerkkeinä sekä tiedon ja vallankäytön portinvartijoina. Täten johtamisosaamisen täydentäminen digitaalisuuden edellyttämällä osaamisella ja vastuunkannolla olisikin erittäin tärkeätä. Tässä lieneekin eräs tietojohtamisen suurimmista haasteista, sillä johdon tulisi pystyä kuvaamaan tiedonhallinnan nykytilanne sekä lisäksi määrittelemään mitä ja minkä muotoista tietoa tarvitaan tulevaisuudessa, mistä sitä voidaan hankkia (luotettavat tietolähteet) ja miten sitä hyödynnetään (tietoprosessit elinkaarineen). Tässä myös henkilöstöllä voisi olla tärkeä ja täydentävä rooli.

Yrityksen eräs menestystekijä on verkostoituminen työelämän osaamisen kehittämiseen oppilaitosten kanssa, jolloin myös yrityksen koulutus- ja osaamistarpeet välittyvät koulutusalan kumppaneiden kautta opiskelijoille, jotka ovat tulevia osaajia. Tästä hyvänä esimerkkinä onkin Haaga-Helia AMK:n ja M-Brainin partnerisuhde, jossa parhaimmillaan yrityksen kehittämistarpeita toteutetaan eri opintojaksoilla, opinnäytteiden ja yritysvierailujen sekä opettajien työelämäjaksojen ja opiskelijoiden työharjoittelun kautta unohtamatta aktiivista vuorovaikutusta sekä lukuisia vuosittain yhteistyönä järjestettäviä messutapahtumia tai tutkimusprojekteja.

 

Lisätietoa:
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Valmiuksia monimuotoiseen tiedon hankintaan, mallintamiseen ja analysointiin:
Tulevaisuuden Tietoasiantuntija -koulutus (15 op)

 

Close

Login to clientzone

Close

So, you are interested in our monitoring services?

So, you are interested in our intelligence services?

So, you are interested in our advisory services?

Please, leave your contact information and we will get back to you shortly!

Name
Company
E-Mail
Phone
Message

Cancel

Your message has been sent!
Close